Etsin kunnes löydän sun....
Tee hyvä näkyväksi!
Oletko yhteiskunnallinen yrittäjä? Työskenteletkö yhteiskunnallisessa
yrityksessä? Tiedätkö yhteiskunnallisen yrityksen, mutta et löydä
kuvausta sitä? Kerro meille oma tarinasi tai anna vinkki hyvää tuottavasta yhteiskunnallisesta yrityksestä.
Näin esimerkiksi http://www.yhteiskunnallinenyritys.fi/ huhuilee yhteiskunnallisten yritysten perään....
Mistä yhteiskunnallisen yrityksen todella tunnistaa?? Helpoiten varmaankin jos käyttöön otettaisiin oma yritysmuototunnus vain ja ainoastaaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä harjoittaville yrityksille. Miltä näyttäisi oman yrityksen logossa esim YOY (yhteisöosakeyhtiö) tai YY (yhteiskunnallinen yritys)?
Kansalaisaloite
1.3.2012 alkaen Suomessa on käytössä uusi valtiollisen tason
vaikuttamiskeino, kansalaisaloite. Se antaa kansalaisille mahdollisuuden
saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi. Uuden järjestelmän
yleisenä tavoitteena on edistää ja tukea vapaata kansalaistoimintaa sekä
siten vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa eri väestöryhmät
osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Maaliskuun
alusta voimaantulleen perustuslain uuden säännöksen mukaan vähintään 50
000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle
aloite lain säätämiseksi.
Uudesta kansalaisaloitteen tuomasta mahdollisuudesta intoutuneena halusin nähdä (valmennuksessa annetu tehtväharjoittelun tuloksena) yhteiskunnallisen yrityksen toimivan viiden vuoden päästä täysin omalla, nimen omaan yhteiskuntayrityksille suunnatun uuden yhtiömudon perustamisesta, johon myös oma yritykseni kuuluisi.
Eduskunnalle suunnatussa aloitteessa tulisi ryhtyä toimenpiteisiin yleishyödyllistä osakeyhtiötä koskevan lainsäädännön sisällyttämiseksi osakeyhtiölakiin parhaiden ulkomaisten esikuvien mukaisesti.
Mikäli tavanomaista osakeyhtiötä modifioidaan siten, että pelkkä osakkeenomistajien hyväksi tapahtuva voitontuottaminen ei ole toiminnassa määräävänä aspektina, osakeyhtiöstä voi muodostua aiempaa monipuolisemmin erilaisia yhteiskunnallisesti tärkeitä päämääriä toteuttava instituutio.
Miksi nykyinen osakeyhtiölaki ei riitä Suomessa?
Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien parantamiseksi, ja samalla monien muiden yhteiskuntapoliittisesti merkittävien tavoitteiden edistämiseksi, myös Suomeen tulisi luoda oikeudellinen säännöstö uudentyyppisestä yleishyödyllisestä osakeyhtiöstä, jonka voitonjako on lailla rajoitettu. Säännökset voitaisiin liittää omana lukunaan osakeyhtiölakiin.
Osakeyhtiölaissa ei ole erityistä sääntelyä muunlaiselle kuin tavanomaisin osakkeenomistajien tuottovaatein tapahtuvalle liiketoiminnalle. Osakeyhtiölaki antaa tosin nykyisinkin mahdollisuuden määrätä yhtiölle yhtiöjärjestyksessä muun tarkoituksen kuin voiton tuottamisen osakkeenomistajille. Yhtiöjärjestyksen määräys on kuitenkin helposti muutettavissa vain yhtiökokouksen
määräenemmistöpäätöksellä.
Osakeyhtiölain 1 luvun 5 §:n mukaan osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on voiton tuottaminen osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Osakeyhtiölain 13 luvun 9 §:n mukaan yhtiöllä voi olla kokonaan tai osittain muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Tässä tapauksessa yhtiöjärjestykseen on otettava määräys muun tarkoituksen sisällöstä ja menettelytavoista jaettaessa yhtiön varoja 13 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.
Lain perusteluissa täsmennetään voiton tuottamisen tarkoituksen sisältöä. Voiton tuottaminen osakkeenomistajille ei tarkoita velvollisuutta tuottaa mahdollisimman suurta määrää voitonjakokelpoisia varoja lyhyellä aikavälillä, vaan voiton tuottamista tarkastellaan pidemmällä tähtäyksellä.
Voiton tuottaminen osakkeenomistajille voi tapahtua varojen jaon sijasta tai ohessa myös pyrkimällä mahdollisimman korkeaan osakkeen arvoon. Erilaisten investointien ja muiden pitkävaikutteisten toimien tulee tähdätä yhtiön voitontuottamiskyvyn parantamiseen. Voiton tuottaminen pitkällä tähtäyksellä ja osakkeen arvon kasvattaminen edellyttävät usein yhteiskunnallisesti hyväksyttävien menettelytapojen noudattamista sellaisissakin tilanteissa, joissa lainsäädäntö ei siihen pakota. Osakeyhtiölain lähtökohta on voitontuottamisen sisällön nyansseista huolimatta voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Tämä on liiankapea arvopohja esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja yleishyödyllisten yhteisöjen yhtiömuodossa harjoittamalle palveluliiketoiminnalle. (www.om.fi/Timo J. Tuovinen, 22.11.2006)
Uudet yleishyödylliset osakeyhtiöt toimintamahdollisuuksien edistäjinä?
Uusimuotoisilla yleishyödyllisillä osakeyhtiöillä, joita Suomen lainsäädäntö ei siis vielä vielä tunne, voisi olla merkittävä rooli kansalaisjärjestöjen ja yhteisöyritysten toimintamahdollisuuksien edistäjinä. Yleishyödyllinen osakeyhtiö on sosiaalinen innovaatio, joka on otettu käyttöön kesällä 2005 Isossa-Britanniassa ja vuoden 2006 alusta Ruotsissa.
Kolmannen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja yhtiesöyrittäjien yritystoiminnalle voisi Suomessakin syntyä uudenlainen rooli hyvinvointivaltion palvelutarjonnassa, mikäli niiden käytössä olisi uusi, yleishyödyllinen yhtiömuoto, jonka voitonjakoa rajoitetaan lailla.
Yritykset ovat viime vuosina ryhtyneet toimimaan monilla toimialoilla, jotka aikaisemmin kuuluivat selkeästi julkiselle sektorille. Uusiyleishyödyllinen yhtiömuoto voi muodostaa ikään kuin kolmannen vaihtoehdon perinteisen julkisen palvelutuotannon ja puhtaasti markkinaehtoisen liiketoiminnan välille. Yritysmuotoisesti tuotettujen hyvinvointipalvelujen laatuvaatimuksia voidaan pitää paremmin yllä, jos voitontuottamistavoite ei muodostu toiminnassa liian määrääväksi. (www.om.fi/Timo J. Tuovinen, 22.11.2006)
Lisäarvo
Uutta yhtiömuotoa säänneltäessä tulisi ottaa huomioon, ettei se saa osakseen sellaista erityiskohtelua, joka voisi vaarantaa kilpailuneutraliteettia. Hankintalainsäädäntö ja kilpailuttamista koskevat säädökset eivät välttämättä muodostu ongelmaksi menestyksekkäälle hyvinvointipalvelujen yritysmuotoiselle tuottamiselle, koska yhtiömuoto sellaisenaan voi nauttia eräistä tosiasiallisista kilpailueduista. Kilpailuedun muodostavat uuden yhtiömuodon tavanomaista liiketoimintaa suuremmat taloudelliset mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa, koska suuri osa toiminnan tuotoista jää yhtiöön.
Toinen kilpailuetu on, että osakkeenomistajien tuottovaateen kohtuullisuus antaa mahdollisuuden palveluiden maltilliseen hinnoitteluun. Kilpailueduksi voidaan lukea myös pelkkiä kaupallisia intressejä laajempi arvopohja, joka voi goodwill-arvona lisätä yleistä luottamusta ja kysyntää yhtiöiden tuottamia palveluita kohtaan.
Uusi osakeyhtiökonsepti tarjoaisi vaihtoehdon yleishyödylliseltä arvotaustalta tuotetuista hyödykkeistä kiinnostuneille kuluttajille. Uusi yhtiömuoto voi olla houkutteleva sellaisten sijoittajien kannalta, joille on tärkeää pitkän aikavälin vakaa tuotto sekä sijoitettujen varojen pysyminen yrityksessä. Mikään näistä kilpailueduista ei ole hankinta- tai kilpailusäädösten valossa kyseenalainen.
Yleishyödyllisten yhtiöiden ehkä suurin lisäarvo koko yhteiskunnalle syntyisi siten, että niiden avulla tehokkaaseen markkinaehtoiseen palvelutuotantoon saataisiin liitettyä ei-taloudellisia ja emotionaalisia elementtejä, jotka kilpailuttamisessa usein jäävät puhtaasti taloudellisten argumenttien jalkoihin: hyvinvointipalveluille ominainen jatkuvuus, vakaus ja turvallisuus palvelujen käyttäjille sekä pelkkiä kaupallisia tavoitteita laajempi arvopohja, johon sisältyisi myös humanistisia ja eettisiä arvoja sekä aitoa huolenpitoa asiakkaista. (www.om.fi Arajärvim muistio)
