Nyyh.....

Junassa matkalla viimeiseen SYY Akatemian valmennukseen.  Vähän on mielessä haikeutta, ollaanhan viikkoja  sparrattu toinen toisiamme yhteiskunnalliseen yrittämiseen.

Tunnen juuri samalla tavalla kuin varmaan moni meistä, että on ollut mahtavaa olla omiensa joukossa.  Toivottavasti olemme nyt tarpeeksi vahvoja kulkemaan omin jaloin ja valmiita ottamaan vastaan haasteita, joita varmasti vastaan tulee.

On kuitenkin hienoa olla rakentamassa omalta osaltaan tulevaisuutta ja kuten osuvasti sanotaan - tunti ennen auringonnousua on kylmin hetki.

En malta olla kommentoimatta yhteiskunnallista yrittäjyyttänne, tällaisia ajatuksia teistä minulle syntyi:

Ville: Tullessasi mukaan, et varmaan arvannutkaan  mihin kaikki johtaa.  Onnea uuden HUB:n perustamishankkeelle, muista ottaa yhteyttä  - “Pro HUB”  Minna Janhoseen  – saat  arvokasta mentorointia HUB:n perustamisesta.

Sirpa: Voimme kaikki osaltamme auttaa sinua ja pyytää juttua Risainista sisustusalan lehtiin.   Erinomainen liiketoimintamalli, vain tarvittava lisäjulkisuus enää puuttuu.

Ulla: Hae itsellesi yhteistyökumppaneita. Aiheesi on laaja, haastava ja monimuotoinen – mutta mielenkiintoinen ja tuiki tarpeellinen.  Sopii hyvin sun pirtaan ja siihen ammattitaitoon, joka sulla on jo olemassa. Hyödynnä kokemustasi.

Ewa: Delegoi, delegoi ja delegoi. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin….

Salla: Paketti alkaa olla aika valmis.

Melissa: Käy tutustumassa Kansalisroorumi.fi (tapahtuman järjestäminen) ja ota joku kokenut mukaan projektiin

Tomas: Ideasi ja egosi avulla menet vaikka mihin  –  ole yhteydessä kaupungin virkamiehiin ja päätöksentekijöihin.  Käsissäsi on tulevaisuuden tuote.

Mirje: hyvä tuote, kartoita, haistele ja nappaa heikot signaalit. Hanki referenssejä.

Lasse: Älä stressaa, asioilla on tapana vain loksahtaa paikoilleen kun aika on oikea.

Saara: usko itseesi,  hyvä siitä tulee. Verkostu.

Marianna: Ilman muuta yhteistyötä kaupungin kanssa, ota mallia ”kulttuurikaupunki-projekteista” ja asukasyhdistysten toiminnasta.

Melisa: Tutustu Kansalisroorumi.fi – sivustoon ja ota joku kokenut mukaan projektiin.  Festarin järjestäminen vaatii aikaisempaa kokemusta, niin vältyt tekemästä samoja virheitä kuin kaikki ekakertalaiset. Budjetointi,  viranomaisluvat ja varotoimenpiteet tulevat yllättämään joka tapauksessa….

Niko: Vaikka ei ehditty tapaamaan montaakaan kertaa toivon, että pidät kiinni suunnitelmistasi.  Rajaa ja aloita erityiskouluihin suunnatusta julkaisusta (ryhmät tarvittavan pieniä pilottihankkeille). Kustannusviisaasti ajateltuna, keskity tekemään julkaisusi digitaalisina tablettiversioina  – saat tarvittavaa joustavuutta printtijulkaisuun verrattuna.  Sähköiset kommunikointikanavat tulevat tulevaisuudessa syrjäyttämään painetun sanan.

SYYn tiimi: Tulen mielelläni seuraavalle valmennuskurssille jatkamaan  siitä mihin Jussi tällä kertaa lopetti, eli mitä ulkoinen laskenta käytännössä tarkoittaa.

P.S.  yritysmuodolla on merkitystä muun muassa verotuksen kannalta J 

Niin ja tehkää näppärä opas yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä!

Rakkaudella

Kristiina

... ja tästä 1 min pitchaus - kiitos!

Perusta yhteiskunnallinen yritys

Tavoiteena on alkusi selvittää kokeiluhankkeen kautta yhteiskunnallisen yrityskoulutuksen soveltuvuutta  liiketalouden koulutuksen uudistajana. Tarkoituksena on löytää valmennusryhmiä, jotka haluaisivat tuottaa palveluja tavalla, jossa jokin yhteiskunnallinen aspektit on otettu huomioon.

Yhteiskunnallisen yrityksen  perustamiskoulutuksen aloittaminen

Tulevaan kokeiluhankkeeseen kuluu opetuksen tavoitteeksi yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen ja  yhteiskunnallisen yrityksen yritysmuodon valitseminen.  Kun valikoituminen on suoritettu, harjoitellaan  perustamiskokouksen  järjestämistä, osakassopimusten laadintaa sekä yhtiöjärjestyksen laatimista siten että siinä määritetään yhteiskunnallisen yrityksen periaatteet (kuten voitonjaon määrittäminen) ja toimintatavat sekä luodaan suuntaviivat ja raamit yhteiskunnallisen vaikuttavuuden varmistamiselle. Hankkeen  aikana  koulutus tähtää nimen omaan  yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ja Y-yritykselle luodaan koulutuksen aikana myös viestintäsuunnitelma.

Yhteiskunnallisen yrityksen perustamiskoulutuksen  toiminta-ajatus

Kantavana ajatuksena perustamiskoulutuksenlle on liiketaloudesta syntyvä asiakaslähtöisyys sekä yhteisöllisyys. Niitä painottaen koulutus luo valmennettaville  ympäristön, jossa ”kovan” liiketoiminnan periaatteet eivät hallitse itse yrittäjyyttä. Koulutus tarjoaa edellytykset yksilölliselle ja laadukkaalle liiketoiminnan harjoittamiselle, jossa yritystoiminnan aineettomat arvot ovat vahvasti läsnä. Yrittäjä halutaan nähdä ihmillisenä toimijana ja hänen liiketoimintansa arvomaailmaa  arvostetaan ja sen tuottamat toimitamallit nähdään rikkautena. 

Yrittäjiävalmennettavia  kannustetaan yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen siten että  yrittäjän oma yritys on laadukkaan palvleutarjonnan tuottaja että mahdollistaja. Liiketoiminan tulee ja pitääkin olla kannatavaa, koska vain sillä tavoin vaikuttamisen mahdollisuus on toteutettavissa. 

Yhteiskunnallisen yrityksen toiminta on asiakkaiden palvelulaadun varmistamista ja toimintakyvyn ylläpitämistä parhaalla mahdollisella tavalla. Yrittäjäkoulutuksessa keskitytään yhteiskunnallisen yrittäyyden laatuun ja tavoittesiin, joissa yrittäjävalmennettava sisäistää toiminnan arvot ja yhteiset tavoitteet sekä tukee omilla yritystoiminnoillaan organisaationsa ennakkoluulotonta oppimista, kehittymistä ja vastuun ottamista. Yhteiskunnallisen yrittäjä arvioi toimintaansa, kerää palautetta asiakkailta ja sidosryhmiltä sekä kehittää toimintaansa palautteen pohjalta. Tavoitteena on tuottaa palveluja asiakaslähtöisesti ja maksimoida asiakkaan kokema arvo. Tämä tarkoittaa asiakkaiden huomioimista yksilönä ja kokonaisvaltaisesti.

Valmennuksessa kiinnitetään eiryistä huomiota yrittäjien lisäksi heidän  rinnallaan toimivien muiden työhön osallistuvien vaikutusmahdollisuuksiin ja työhyvinvointiin sekä johtamiseen. Ihminen viettää työssä valtaosan elämästään, joten on vähintääkin kohtuullista, että työympäristössä on oltava hyvä olla. Yhteiskunnallisen yrityksen toiminta-ajatuksena ei ole voiton maksimointi, vaan yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen toteutuu myös silloin, kun koko työryhmästä pidetään huolta ja heidän hyvinvointiinsa tehtävät panostukset nähdään kulujen sijaa investointina. Valmennuksessa käydään läpi myös työyhteisön palkitsemisesta esimerkiksi  henkilöstörahaston kautta, jonka avulla koko työyhteisö hyötyy toiminnan tavoitteiden saavuttamisesta.

Yhteiskunnallisen yrityksen periaatteiden mukaisesti yritys toimii avoimessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Se luo yhteistyömahdollisuuksia ja verkostoituu. Lisäksi sen toiminnassa painottuvat kestävän kehityksen periaatteet. Valmennuksessa  pyritääkin maksimoimaan yhteiskunnallisen  yrityksen  pyrkimystä edistää eettisen liiketimoinnan  arvostusta sekä auttaa luomaan uudenlaisia  palveluntuotantomalleja.

Yhteiskunnallisen toiminnan lisäarvo voi olla rahassa mitattavaa tai se voi olla koettua. Rahamääräistä lisäarvoa syntyy esimerkiksi parantuneena työhyvinvointina (vähemmän sairauspoissaoloja) tai onnellisempina asiakkaina.   Koetuna  lisäarvona  voi olla esimerkiksi fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin paraneminen. Asiakkaalle koettu lisäarvo voi olla henkilökohtaisempi ja laadukkaampi palvelukokemus. Yhteiskunnan tasolla lisäarvo voi olla esimerkiksi julkisten hankintojen parantunut panos-tuotto-suhde. Yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamalli ja toiminta synnyttää lisäarvoa, mutta toiminnan haasteena on tämän lisäarvon osoittaminen ja mittaaminen, johon kolutuksessa myös kiinnitetään huomiota.

Yhteiskunnallisen yrityksen perustamiskoulutuksen  toiminnan totetuttamistavat

Koulutushankketta varten tulisi selvittää mahdolliset yhteistyötyötahot ja niiden kautta  kanavoituvat rahoitukset.  Jo olemassa olevia kontakteja tulisi kartoittaa ja uusia kontakteija tulisi lähestyä infopohjaisella viestinnällä.

Yhteiskunnalliseen yrittämiseen liittyvää viestintää voisi harjoitta yhteistyönä esimerkiksi www.perustayritys.fi –toimijoiden kanssa linkittämällä heidän sivuitoilleen oman yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä kerotvan osion  tai YY-toiminnann peustamisista kiinnostuneille voisi luoda omat nettisivut yhteistyössä jonkun toisen jo alla toimivan tahon kanssa.

Tietoiskut yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä lisäisivät  tämäntyyppisen liiketoimitamuodon tunnettavuutta ja sitä kautta yrittäjien kiinnostusta sekä itse YY-toimintaan, että siihen valmentautumiseen.  Viestitäsuunnitelman laatiminen,  maksuttoman yhteiskunnallisen yrityksen perustamioppaan julkaiseminen  kuin käytettävissä olevien työkaluja linkittäminen web-portaaleihin, vahvistaisivat tämän yrittäjyysmuodon kiinnostuutavuutta. Yhteityötä voisi tehdä esimkerkiksi Suomalaisen työn liiton kanssa, joka tällä hetkellä hallinnoi  ”yhteiskunnallisen yrityksen” –certifikaatia.

Pohdintaa: Miten CIC Kristiinan ”Business model canvas” –tulisi toimimaan toteutuessaan?

Avainkumppanit

CIC:n avainkumppaneina toimivat  liiketalouden oppilaitokset ja yrityshautomot.  Yhteiskunnallisen yritystoiminnan malli on meillä vielä varsin tuntematon.  Siksi tärkeimpinä  kumppaneita  ovat juuri ne toimijat, jotka kouluttavat ja valmentavat yritystoiminnassa olevia tai sitä suunnittelevia.  Valmennusmateriaalin ja –ohjelman sisältökuvauksen tuottaminen Dropboxin avainkumppaneiden tarpeita palvelemaan on yksi CIC;n arvolupauksista.

Avaintoiminta

Yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen tähtäävien asiantuntijapalveluiden tuottaminen ja sitä kautta tehdyn työn tuntiarvioon pohjautuvat myyntilaskutus. 

Arvolupaukset

Yhteiskunnallisen yrittämisen tunnettavuuden lisääminen on CIC:n arvolupauksista tärkein.  Mahdollisen oman yhteiskunnallista yrittäjyyttä tukevan yritysmuodon tukeminen. 

Myös perustettavien  ja jo toiminnassa olevien yritysten tulisi  voida paremmin nostaa esiin omia aineettomia pääomiaan ja näin tuoda  paremmin esille yrityksen omaa arvomaailmaa.

CIC:n järjestämä valmennus voidaan räätälöidä jokaisen asiakassegmentin tarpeiden mukaan, jolloin energiat voidaan kohdistaa juuri sinne, missä ohjausta tarkemmin tarvitaan.

Valmennusmateriaalin ja –ohjelman sisältökuvauksen tuottaminen Dropboxin avainkumppaneiden tarpeita palvelemaan on yksi CIC;n arvolupauksista.

Asiakassuhteet

Asiakassuhteet ovat muodostuneet asiakkaalta tulleisiin valmennuspyytöihin .  CIC Kristiina julkaisee omaa blogia ja kokonaispalvelujen tarjonta löytyy sen omilta nettisivuilta.  Sosiaalisessa mediassa aktiivisesti toimiminen on yksi CIC:n asiakassuhteita parhaimmin palveleva kanava

Asiakasryhmät

Yhteisöyrittäjyydstä kiinnostuneet toimijat ovat CIC:n ensisijaisia asiakasryhmiä.  Eli periaatteessa kaikki ne liiketoimintaa harjoittavat, jotka haluavat tietää enemmän yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä.

Avainresurssit

Oman asiantuntemuksen jatkuva  päivittäminen on CIC:n avainresurssi.  Koska asiantuntijapalveluiden tuottaminen on varsin vastuullista, tulee valmennuksen olla ajan hermolla.

Kanavat

Yhteydenottokanavina on  CIC:llä ollut vain ”viidakkorumpu” .  Tämä on osoittautunut hyväksi, koska se on myös osittain lisännyt kiinnostavuutta.

Oma nettisivu integroituna Facebookiin, Twitteriin ja omaan blogiin ovat kustannusviisaita, mutta aikaa vieviä informaatiokanavia.

Kulurakenne

Välttämättömiä kustannukset CIC:n yritystoiminnassa ovat laajakaista ja mobiiliyhteydet. Jotkut sähköiset julkaisukanavat ovat myös maksullisia, joten jonkun asteisiin markkinoinnin kuluihin tulee varautua. Oma kouluttautuminen sitoo avainresursseja, mutta ovat vastuullisten palvelujen tuottamisessa välttämättömiä.   Matkakustannukset valmennuspaikoille voidaan laskea mukaan yrityksen kulurakenteeseen.

Tulovirrat

Laskutusmyynti joka koostuu valmennusohjelman sisällöstä asiakkaan toiveiden mukaan. Liittymällä mukaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskeviin hankkeisiin voi  se osoittautua pitkällä aikavälillä hyväksi investoinniksi ja siitä saatu hyöty voidaan laskea mukaan tulovirtaan jos ei suoranaisesti rahallisena hyötynä niin ainakin aineettoman pääoman tuottajana.

YY:n sidosryhmistä

Asiakastarpeet ja niiden analysointi

Olen saanut kunnian tutustua kolmeen  varsin mielenkiintoisia toimijaan, jotka itse käsittelevät yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyviä asioita oman ammattinsa kautta lähes päivittäin. Mielenkiintoista vuoropuhelua kanssani ovat pitäneet:

Yhteisöyritys: Minna Janhonen (HUB Turku ry), Nuori yrittäjyys -kouluttaja

Informaatioyritys: Minna Suutari (TEKES), Aineettomat pääomat –pilottihankeen pääkoordinaattori

Innovaatioyritys: Petri Katajarinne (HUMAK, Turun kampus), Creve –hautomon päällikkö

HUB Turun nihkeä alku

Lounashaastattelu eräänä sateisena syyspäivänä Minna Janhosen kanssa antoi itselleni paljon uutta ajattelemisen aihetta.  Minna kertoi niistä ongelmista, joita HUB Turun perustamiskuviot ovat kohdanneet.  Kuten todeta vain voi, asian ympärille on muodostunut varsinainen vastatuulten puhuri.

"Onpas kummaa, että byrokratian rattaat joskus saavat jopa kokeneen konkarin sanattomaksi, Minna huokaa tapaamisen aluksi . Meillä on siis ollut vireillä  HUB Turusta r.y. hakemus patentti- ja rekisterihallituksessa. Oli hienoa huomata että ilmoituksen pystyi tekemään sähköisesti, ihan netin kautta. Ja kaikki menikin hyvin siihen asti kunnes piti allekirjoittaa – sähköisesti – ilmoitus. Meni nimittäin niin, että kun puheenjohtaja oli allekirjoittanut sähköisesti, sen jälkeen kukaan muu allekirjoittavista ei pystynyt sitä enää tekemään."

 Pari puhelua ja paljon odotusaikaa myöhemmin selvisi että meidän piti printata ilmoitus, allekirjoittaa se käsin, ja lähettää sen postilla. Eihän se ole periaatteessa iso asia, mutta odotustaikaa tuhraantui tähän todella paljon.”

Sitten alkoi tapahtua, Minna jatkaa.

”Patentti- ja rekisterihallitukselta tulikin sitten aikanaan viesti, jossa he olivat hylänneet r.y:n hakemuksen sillä perusteella että rekisteröitävään yhdistykseen vaadittava aatteellinen puoli puuttui, he kun tulkitsivat toiminnan päätarkoituksen olevan puhtaasti  vuokrabisneksen ylläpitäminen

Myös osuuskunnan perustamista harkiittin HUB Turun yhtiömuodoksi ja alkuinnostuksessa mukaan tulijoita oli paljonkin. Mutta – sitten kun päästiin vaiheeseen, jossa nimet olisi pitäneet vetää paperiin, yhtäkkiä jäseniä ei enää löytynytkään.  Halusimme jäsenmääräksi tuona ratkaisevan 7 henkilöä, siinä kuitenkaan onnistumatta”.

Analyysi:

Kun kyselin Minnalta hänen näkemystään siitä, olisiko HUB Turun  perustaminen saattanut olla helpompaa, jos meillä Suomessa olisi mahdollisuus rekisteröityä nimenomaan yhteiskunnallisena yrityksenä – Minnan vastausta ei tarvinnut odotella pitkään.  ”Tässä tapauksessa sillä olisi ollut ratkaiseva merkitys.  Nyt olemme edelleen tilanteessa, jossa meidän toimintamahdollisuudet ovat lähes olemattomat…”

Tekes ja aineettomat hyödykkeet

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes kannustaa suomalasiyrityksiä miettimään aineettomien arvojen jalostamista kilpailuvaltiksi. Kysymys ei ole vain asiakkaan tyytyväisyydestä, vaan laajemmasta kokemusten kirjosta.

”Aineettomien arvojen hyödyntäminen liiketoiminnassa on yhtä aikaa tätä päivää ja jotain vaikeasti hahmotettavaa, vielä tulevaisuudessa luuraavaa.

Myönteisten kokemusten herättäminen asiakkaassa kumpuaa rohkeista ideoista ja asiakkaiden syvällisestä tuntemisesta. Moni yritys käyttää jo nyt arvoja kilpailuvalttina: kotimaisuus ja vastuullisuus ovat tästä tuttuja esimerkkejä. Mutta niidenkin kohdalla ajattelua voi uudistaa”, Minna Suutari Tekesistä kertoo.

”Arvolle voi myös luoda lisäarvoa viemällä ketjua eteenpäin: kotimaisuuden suosiminen ei tuo vain työtä, vaan kohentaa vaikkapa pienen kunnan vanhainkodin vanhusten oloja, kun säilyvien työpaikkojen myötä kunta saa verotuloja hyvän vanhustenhuollon pyörittämiseen”

Tekes haastaakin nyt yritykset mukaan miettimään, miten ne voisivat laajemmin muokata asiakkaiden myönteiset kokemukset keinoksi menestyä liiketoiminnassa.  Tekes on käynnistänyt ohjelman, jolssa se tukee yrityksiä ja tutkimuslaitoksia uusien arvovalttien kehitystyössä rahoittamalla hankkeita, järjestämällä teemaan liittyviä tilaisuuksia ja auttamalla kansainvälisten kontaktien solmimisessa.

Mikä on hyvää - ja miksi?

Tuotteita ja palveluja voi arvioida arvoperusteisesti pintaa syvemmältä.  Päivähoidon voi kokea hyväksi, koska tarhassa lapsi on päivän ajan turvallisesti säilössä. Mutta parempi päivähoito tekee sen maksajan eli vanhemman onnelliseksi sen vuoksi, että hän tajuaa lapsen oppineen ja kehittyneen päiväkodissa ja olevan hyvällä tuulella kotiin haettaessa, maalailee johtava asiantuntija Minna Suutari Tekesistä.

Yhteisöllisyyden kokemus aineettoman arvon ulottuvuutena on ollut viime aikoina hyväksi havaittu tekijä kansainvälisissä menestyskonsepteissa. Esimerkiksi yhdysvaltalainen kahvilaketju on jollain mystisellä tavalla onnistunut toimimaan niin, että juuri kyseiseen kahvilaan astuessaan asiakas tuntee kuuluvansa erityiseen ryhmään.  Kuluttajuudesta on muutenkin tullut osa ihmisten identiteettiä. ”Yritykset voisivat silti hyödyntää liiketoiminnassaan enemmän tuttujakin arvoja kuten vastuullisuutta, väittää Suutari.  Vaivattomuus ja luotettavuus ovat arvoja, joilla voi myydä niin kirjanpitopalveluja kuin kotisiivoustakin. Mutta yhtä hyvin samoihin liiketoiminnan muotoihin voisi yhdistää vaikkapa tasa-arvon tai  yhteiskunnallisen aspektin., toteaa Mianna.

Analyys 1:

Tässä kohdin itse jäin miettimään omaa osaamistani kirjanpidossa ja siihen sisältyvien palveluiden kehittämisessä.  Paljon olisi työtä myös tällä sektorilla, vaivattomuus kun on aika laaja käsite talolushallinnon alalla…..

Ohjelman palvelut

Tekesin ohjelma on tarkoitettu yrityksille, jotka hakevat kasvun ja uudistumisen mahdollisuuksia asiakkaan iholle menevistä innovaatioista.

Aineettomuutta tarkastellaan sekä liiketoiminnan tuotoksena että resurssina. Yhtäältä ohjelma luo edellytyksiä uusille liiketoiminta-avauksille, joissa lopputuloksen ylivoimaisuus – se, mistä asiakas on halukas maksamaan – perustuu aineettomuuden hyödyntämiseen. Toisaalta ohjelma haastaa yritykset hyödyntämään ja johtamaan omia aineettomia tuotannontekijöitään (tietoa, kyvykkyyksiä, ihmisiä) niin, että ylivertaiset lopputulokset on mahdollista toteuttaa, Suutari lopuksi toteaa.

Analyysi 2:

Näistä Minnan jutuista yleisesti  jäin miettimään lähinnä sitä, miten tämän aineettoman arvon esiintuominen saataisiin näkyvämmäksi ja miten aineettomuuden hyödyntäminen toimisi ikään kuin  itseisarvona uutta  liiketoimintamuotoa suunnitellessa.

 

Creavessä haudotana luovuutta

Mitä yhteistä on Saanalla ja Ollilla, Loook Industriesilla ja Treehousella? Kaikki kolme yritystä pyrkivät ponnistamaan maailmalle luovien alojen yrityshautomo Crevestä.

Vaikka Treehousen pelit tai Loook Industriesin kalusteet löytänevät suurimmat markkinansa ulkomailta, ei kansainvälisille markkinoille tähtääminen ole hautomoon pääsemisen edellytys. Hautomon yrityksistä esimerkiksi hoitoalan Creative Caren kehittelemät ratkaisut löytänevät käyttäjänsä pääasiassa kotimarkkinoilta.

”Luovista aloista etsitään Turun elinkeinoelämään uutta kivijalkaa. Turun Logomoon on tulossa luovien alojen yritysten keskus, ja muutenkin alan vetovoimaan kohdistuu kovat odotukset”, tällä kertaa haasteltavana  oleva Petri Katajarinne toteaa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä, että odotukset muuttuvat teoiksi. Kohtaamiset ovatkin tärkeitä ja kannatan yrityksiä, joissa on eri alojen osaajia, Petri sanoo.

"Yrityksen osaaminen voi olla vaikka perinteistä it-puolen osaamista, mutta tarvitaan luovia ratkaisuja. Sitä, että ajatellaan asioita uudella tavalla tai yhdistellään erilaisia asioita", Petri pohtii.

Miten hautomo toimii?

Creven yrityshautomoon voivat päästä yritykset, joilla on innovatiivinen liikeidea. Creven hautomopäällikkö Petri Katajarinne etsii yrityksiä mukaan hautomoon, mutta hautomosta kiinnostuneet ottavat myös itse yhteyttä Creveen.

Esihautomovaiheessa käydään keskusteluja liiketoimintasuunnitelmasta ja mietitään resursseja. Moni idea voi tyssätä jo siihen, että sitä ei kerta kaikkiaan voi toteuttaa.

Hautomoon valitut yritykset saavat ensimmäiset 12 kuukautta ELY-keskukselta hautomoavustusta. Summa kohdentuu hautomomaksuun, toimitilavuokraan, palkkoihin ja asiantuntijapalveluihin. Hautomo-status auttaa yrityksiä myös hakemaan lisätukea esimerkiksi Tekesiltä

Aanlyysi:

 Asiantuntijapalveluihin lisäsin ehdottomasti neuvontapalvelut yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintaperiaatteista ja siitä, mitä käytännössä sillä tarkoitetaan.  Itse liiketoiminnan että yrittäjän  kannalta katsottuna aihe on varsin laaja.  Pitääpä ehdottaa tätä Petrille….

 

 

Mihin yhteiskunnalliseen ongelmaan minä  toiminnallani haluan vaikuttaa?

Business -maailma on heräämässä arvopohjakeskusteluun ja työkaluja aineettomien pääomien tunnistamiseen etsitään kuumeisesti.

TEKESin vetämä pilottihanke ”Onnellisuudesta kilpailuvaltti” on yksi hyvä esimerkki näiden sensoreiden löytämiseksi. Ohjelma leikkaa läpi koko elinkeinoelämän.

Yrityksillä on paljon aineettomia tuotannontekijöitä, joita hyödynnetään vähän. Esimerkiksi johtaminen, tiedonhallinta, maine ja brändi ovat kriittisiä kilpailuedun lähteitä kasvuyrityksille. Ohjelman tavoite on juuri kiinnittää yritysten huomio näihin näkymättömiin kilpailuedun lähteisiin.

Yhteinen hyvä luo jokaiselle oman mielikuvan jostakin teosta tai toiminnasta.  Usein näitä tekijöitä on niiden aineettomuuden vuoksi vaikea kartoittaa ja kuvata.  Toimimalla itse kehittäjänä, kouluttajana ja sanansaattajana on yksi omista missioistani yhteiskunnallisten yritysten arvopohjan esiin saattamisessa. Auttamalla yrityksiä havainnoimaan miten paljon niissä on jo valmiiksi tätä hyvää aineetonta pääomaa - on yksi oman toimintani punaisista langoista.  Kiinnostus ja uteliaisuus yhteiskunnallisista yrityksistä, syntyy kuluttajan kautta. Asiakas on tässäkin vaihtoehdossa se tärkein sidosryhmä, mutta myös koulutusta ja yleistä arvokeskustelua tulisi synnyttää laajemissakin piireissä.

Hyötyvaikutuksia yrityksen oikean arvopohjan ja aineettoman palvelun löytymissä on muun muassa se, että niiden avulla tehokkaaseen markkinaehtoiseen palvelutuotantoon saataisiin liitettyä ei-taloudellisia ja emotionaalisia elementtejä, jotka kilpailuttamisessa usein jäävät puhtaasti taloudellisten argumenttien jalkoihin. Oikeanlaisen informaation ja lainsäädäntöä tukevan toiminnan avulla myös palvelujen käyttäjät että –tuottajat  sekä muut asiasta kiinnostuneet sidosryhmät kohtaisivat paremmin.

Yhteiskunnallisen yrityksille ominainen jatkuvuus ja vakaus palvelujen käyttäjille sekä pelkkiä kaupallisia tavoitteita laajempi arvopohja, sisältää paljon humanistisia että eettisiä arvoja. Se on aitoa huolenpitoa, johon tuskin kukaan haluaa vastata sanomalla – kiitos ei .