Perusta yhteiskunnallinen yritys
Tavoiteena on alkusi selvittää kokeiluhankkeen kautta yhteiskunnallisen yrityskoulutuksen soveltuvuutta liiketalouden koulutuksen uudistajana. Tarkoituksena on löytää valmennusryhmiä, jotka haluaisivat tuottaa palveluja tavalla, jossa jokin yhteiskunnallinen aspektit on otettu huomioon.
Yhteiskunnallisen yrityksen perustamiskoulutuksen aloittaminen
Tulevaan kokeiluhankkeeseen kuluu
opetuksen tavoitteeksi yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen ja yhteiskunnallisen yrityksen yritysmuodon
valitseminen. Kun valikoituminen on
suoritettu, harjoitellaan perustamiskokouksen järjestämistä, osakassopimusten laadintaa
sekä yhtiöjärjestyksen laatimista siten että siinä määritetään
yhteiskunnallisen yrityksen periaatteet (kuten voitonjaon määrittäminen) ja
toimintatavat sekä luodaan suuntaviivat ja raamit yhteiskunnallisen vaikuttavuuden
varmistamiselle. Hankkeen aikana koulutus tähtää nimen omaan yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ja Y-yritykselle
luodaan koulutuksen aikana myös viestintäsuunnitelma.
Yhteiskunnallisen yrityksen perustamiskoulutuksen toiminta-ajatus
Kantavana ajatuksena perustamiskoulutuksenlle
on liiketaloudesta syntyvä asiakaslähtöisyys sekä yhteisöllisyys. Niitä
painottaen koulutus luo valmennettaville
ympäristön, jossa ”kovan” liiketoiminnan periaatteet eivät hallitse
itse yrittäjyyttä. Koulutus tarjoaa edellytykset yksilölliselle ja laadukkaalle
liiketoiminnan harjoittamiselle, jossa yritystoiminnan aineettomat arvot ovat
vahvasti läsnä. Yrittäjä halutaan nähdä ihmillisenä toimijana ja hänen
liiketoimintansa arvomaailmaa arvostetaan ja sen tuottamat toimitamallit
nähdään rikkautena.
Yrittäjiävalmennettavia
kannustetaan yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen siten että yrittäjän oma yritys on laadukkaan palvleutarjonnan
tuottaja että mahdollistaja. Liiketoiminan tulee ja pitääkin olla kannatavaa,
koska vain sillä tavoin vaikuttamisen mahdollisuus on toteutettavissa.
Yhteiskunnallisen yrityksen toiminta on
asiakkaiden palvelulaadun varmistamista ja toimintakyvyn ylläpitämistä
parhaalla mahdollisella tavalla. Yrittäjäkoulutuksessa keskitytään
yhteiskunnallisen yrittäyyden laatuun ja tavoittesiin, joissa yrittäjävalmennettava
sisäistää toiminnan arvot ja yhteiset tavoitteet sekä tukee omilla yritystoiminnoillaan
organisaationsa ennakkoluulotonta oppimista, kehittymistä ja vastuun ottamista.
Yhteiskunnallisen yrittäjä arvioi toimintaansa, kerää palautetta asiakkailta ja
sidosryhmiltä sekä kehittää toimintaansa palautteen pohjalta. Tavoitteena on
tuottaa palveluja asiakaslähtöisesti ja maksimoida asiakkaan kokema arvo. Tämä
tarkoittaa asiakkaiden huomioimista yksilönä ja kokonaisvaltaisesti.
Valmennuksessa kiinnitetään eiryistä
huomiota yrittäjien lisäksi heidän
rinnallaan toimivien muiden työhön osallistuvien vaikutusmahdollisuuksiin
ja työhyvinvointiin sekä johtamiseen. Ihminen viettää työssä valtaosan
elämästään, joten on vähintääkin kohtuullista, että työympäristössä on oltava
hyvä olla. Yhteiskunnallisen yrityksen toiminta-ajatuksena ei ole voiton
maksimointi, vaan yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yhteiskunnallisen hyvän
tuottaminen toteutuu myös silloin, kun koko työryhmästä pidetään huolta ja
heidän hyvinvointiinsa tehtävät panostukset nähdään kulujen sijaa investointina. Valmennuksessa käydään läpi myös työyhteisön palkitsemisesta esimerkiksi henkilöstörahaston kautta, jonka avulla koko
työyhteisö hyötyy toiminnan tavoitteiden saavuttamisesta.
Yhteiskunnallisen yrityksen periaatteiden
mukaisesti yritys toimii avoimessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Se luo
yhteistyömahdollisuuksia ja verkostoituu. Lisäksi sen toiminnassa painottuvat
kestävän kehityksen periaatteet. Valmennuksessa
pyritääkin maksimoimaan yhteiskunnallisen yrityksen pyrkimystä edistää eettisen liiketimoinnan arvostusta sekä auttaa luomaan
uudenlaisia palveluntuotantomalleja.
Yhteiskunnallisen toiminnan lisäarvo voi
olla rahassa mitattavaa tai se voi olla koettua. Rahamääräistä lisäarvoa syntyy
esimerkiksi parantuneena työhyvinvointina (vähemmän sairauspoissaoloja) tai
onnellisempina asiakkaina. Koetuna lisäarvona
voi olla esimerkiksi fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin paraneminen.
Asiakkaalle koettu lisäarvo voi olla henkilökohtaisempi ja laadukkaampi
palvelukokemus. Yhteiskunnan tasolla lisäarvo voi olla esimerkiksi julkisten
hankintojen parantunut panos-tuotto-suhde. Yhteiskunnallisen yrityksen
liiketoimintamalli ja toiminta synnyttää lisäarvoa, mutta toiminnan haasteena
on tämän lisäarvon osoittaminen ja mittaaminen, johon kolutuksessa myös
kiinnitetään huomiota.
Yhteiskunnallisen yrityksen perustamiskoulutuksen toiminnan totetuttamistavat
Koulutushankketta
varten tulisi selvittää mahdolliset yhteistyötyötahot ja niiden kautta kanavoituvat rahoitukset. Jo olemassa olevia kontakteja tulisi
kartoittaa ja uusia kontakteija tulisi lähestyä infopohjaisella viestinnällä.
Yhteiskunnalliseen
yrittämiseen liittyvää viestintää voisi harjoitta yhteistyönä esimerkiksi www.perustayritys.fi
–toimijoiden kanssa linkittämällä heidän sivuitoilleen oman yhteiskunnallisesta
yrittäjyydestä kerotvan osion tai YY-toiminnann
peustamisista kiinnostuneille voisi luoda omat nettisivut yhteistyössä jonkun
toisen jo alla toimivan tahon kanssa.
Tietoiskut
yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä lisäisivät
tämäntyyppisen liiketoimitamuodon tunnettavuutta ja sitä kautta
yrittäjien kiinnostusta sekä itse YY-toimintaan, että siihen
valmentautumiseen. Viestitäsuunnitelman
laatiminen, maksuttoman yhteiskunnallisen
yrityksen perustamioppaan julkaiseminen kuin
käytettävissä olevien työkaluja linkittäminen web-portaaleihin, vahvistaisivat
tämän yrittäjyysmuodon kiinnostuutavuutta. Yhteityötä voisi tehdä esimkerkiksi
Suomalaisen työn liiton kanssa, joka tällä hetkellä hallinnoi ”yhteiskunnallisen yrityksen” –certifikaatia.
