YY:n sidosryhmistä

Asiakastarpeet ja niiden analysointi

Olen saanut kunnian tutustua kolmeen  varsin mielenkiintoisia toimijaan, jotka itse käsittelevät yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyviä asioita oman ammattinsa kautta lähes päivittäin. Mielenkiintoista vuoropuhelua kanssani ovat pitäneet:

Yhteisöyritys: Minna Janhonen (HUB Turku ry), Nuori yrittäjyys -kouluttaja

Informaatioyritys: Minna Suutari (TEKES), Aineettomat pääomat –pilottihankeen pääkoordinaattori

Innovaatioyritys: Petri Katajarinne (HUMAK, Turun kampus), Creve –hautomon päällikkö

HUB Turun nihkeä alku

Lounashaastattelu eräänä sateisena syyspäivänä Minna Janhosen kanssa antoi itselleni paljon uutta ajattelemisen aihetta.  Minna kertoi niistä ongelmista, joita HUB Turun perustamiskuviot ovat kohdanneet.  Kuten todeta vain voi, asian ympärille on muodostunut varsinainen vastatuulten puhuri.

"Onpas kummaa, että byrokratian rattaat joskus saavat jopa kokeneen konkarin sanattomaksi, Minna huokaa tapaamisen aluksi . Meillä on siis ollut vireillä  HUB Turusta r.y. hakemus patentti- ja rekisterihallituksessa. Oli hienoa huomata että ilmoituksen pystyi tekemään sähköisesti, ihan netin kautta. Ja kaikki menikin hyvin siihen asti kunnes piti allekirjoittaa – sähköisesti – ilmoitus. Meni nimittäin niin, että kun puheenjohtaja oli allekirjoittanut sähköisesti, sen jälkeen kukaan muu allekirjoittavista ei pystynyt sitä enää tekemään."

 Pari puhelua ja paljon odotusaikaa myöhemmin selvisi että meidän piti printata ilmoitus, allekirjoittaa se käsin, ja lähettää sen postilla. Eihän se ole periaatteessa iso asia, mutta odotustaikaa tuhraantui tähän todella paljon.”

Sitten alkoi tapahtua, Minna jatkaa.

”Patentti- ja rekisterihallitukselta tulikin sitten aikanaan viesti, jossa he olivat hylänneet r.y:n hakemuksen sillä perusteella että rekisteröitävään yhdistykseen vaadittava aatteellinen puoli puuttui, he kun tulkitsivat toiminnan päätarkoituksen olevan puhtaasti  vuokrabisneksen ylläpitäminen

Myös osuuskunnan perustamista harkiittin HUB Turun yhtiömuodoksi ja alkuinnostuksessa mukaan tulijoita oli paljonkin. Mutta – sitten kun päästiin vaiheeseen, jossa nimet olisi pitäneet vetää paperiin, yhtäkkiä jäseniä ei enää löytynytkään.  Halusimme jäsenmääräksi tuona ratkaisevan 7 henkilöä, siinä kuitenkaan onnistumatta”.

Analyysi:

Kun kyselin Minnalta hänen näkemystään siitä, olisiko HUB Turun  perustaminen saattanut olla helpompaa, jos meillä Suomessa olisi mahdollisuus rekisteröityä nimenomaan yhteiskunnallisena yrityksenä – Minnan vastausta ei tarvinnut odotella pitkään.  ”Tässä tapauksessa sillä olisi ollut ratkaiseva merkitys.  Nyt olemme edelleen tilanteessa, jossa meidän toimintamahdollisuudet ovat lähes olemattomat…”

Tekes ja aineettomat hyödykkeet

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes kannustaa suomalasiyrityksiä miettimään aineettomien arvojen jalostamista kilpailuvaltiksi. Kysymys ei ole vain asiakkaan tyytyväisyydestä, vaan laajemmasta kokemusten kirjosta.

”Aineettomien arvojen hyödyntäminen liiketoiminnassa on yhtä aikaa tätä päivää ja jotain vaikeasti hahmotettavaa, vielä tulevaisuudessa luuraavaa.

Myönteisten kokemusten herättäminen asiakkaassa kumpuaa rohkeista ideoista ja asiakkaiden syvällisestä tuntemisesta. Moni yritys käyttää jo nyt arvoja kilpailuvalttina: kotimaisuus ja vastuullisuus ovat tästä tuttuja esimerkkejä. Mutta niidenkin kohdalla ajattelua voi uudistaa”, Minna Suutari Tekesistä kertoo.

”Arvolle voi myös luoda lisäarvoa viemällä ketjua eteenpäin: kotimaisuuden suosiminen ei tuo vain työtä, vaan kohentaa vaikkapa pienen kunnan vanhainkodin vanhusten oloja, kun säilyvien työpaikkojen myötä kunta saa verotuloja hyvän vanhustenhuollon pyörittämiseen”

Tekes haastaakin nyt yritykset mukaan miettimään, miten ne voisivat laajemmin muokata asiakkaiden myönteiset kokemukset keinoksi menestyä liiketoiminnassa.  Tekes on käynnistänyt ohjelman, jolssa se tukee yrityksiä ja tutkimuslaitoksia uusien arvovalttien kehitystyössä rahoittamalla hankkeita, järjestämällä teemaan liittyviä tilaisuuksia ja auttamalla kansainvälisten kontaktien solmimisessa.

Mikä on hyvää - ja miksi?

Tuotteita ja palveluja voi arvioida arvoperusteisesti pintaa syvemmältä.  Päivähoidon voi kokea hyväksi, koska tarhassa lapsi on päivän ajan turvallisesti säilössä. Mutta parempi päivähoito tekee sen maksajan eli vanhemman onnelliseksi sen vuoksi, että hän tajuaa lapsen oppineen ja kehittyneen päiväkodissa ja olevan hyvällä tuulella kotiin haettaessa, maalailee johtava asiantuntija Minna Suutari Tekesistä.

Yhteisöllisyyden kokemus aineettoman arvon ulottuvuutena on ollut viime aikoina hyväksi havaittu tekijä kansainvälisissä menestyskonsepteissa. Esimerkiksi yhdysvaltalainen kahvilaketju on jollain mystisellä tavalla onnistunut toimimaan niin, että juuri kyseiseen kahvilaan astuessaan asiakas tuntee kuuluvansa erityiseen ryhmään.  Kuluttajuudesta on muutenkin tullut osa ihmisten identiteettiä. ”Yritykset voisivat silti hyödyntää liiketoiminnassaan enemmän tuttujakin arvoja kuten vastuullisuutta, väittää Suutari.  Vaivattomuus ja luotettavuus ovat arvoja, joilla voi myydä niin kirjanpitopalveluja kuin kotisiivoustakin. Mutta yhtä hyvin samoihin liiketoiminnan muotoihin voisi yhdistää vaikkapa tasa-arvon tai  yhteiskunnallisen aspektin., toteaa Mianna.

Analyys 1:

Tässä kohdin itse jäin miettimään omaa osaamistani kirjanpidossa ja siihen sisältyvien palveluiden kehittämisessä.  Paljon olisi työtä myös tällä sektorilla, vaivattomuus kun on aika laaja käsite talolushallinnon alalla…..

Ohjelman palvelut

Tekesin ohjelma on tarkoitettu yrityksille, jotka hakevat kasvun ja uudistumisen mahdollisuuksia asiakkaan iholle menevistä innovaatioista.

Aineettomuutta tarkastellaan sekä liiketoiminnan tuotoksena että resurssina. Yhtäältä ohjelma luo edellytyksiä uusille liiketoiminta-avauksille, joissa lopputuloksen ylivoimaisuus – se, mistä asiakas on halukas maksamaan – perustuu aineettomuuden hyödyntämiseen. Toisaalta ohjelma haastaa yritykset hyödyntämään ja johtamaan omia aineettomia tuotannontekijöitään (tietoa, kyvykkyyksiä, ihmisiä) niin, että ylivertaiset lopputulokset on mahdollista toteuttaa, Suutari lopuksi toteaa.

Analyysi 2:

Näistä Minnan jutuista yleisesti  jäin miettimään lähinnä sitä, miten tämän aineettoman arvon esiintuominen saataisiin näkyvämmäksi ja miten aineettomuuden hyödyntäminen toimisi ikään kuin  itseisarvona uutta  liiketoimintamuotoa suunnitellessa.

 

Creavessä haudotana luovuutta

Mitä yhteistä on Saanalla ja Ollilla, Loook Industriesilla ja Treehousella? Kaikki kolme yritystä pyrkivät ponnistamaan maailmalle luovien alojen yrityshautomo Crevestä.

Vaikka Treehousen pelit tai Loook Industriesin kalusteet löytänevät suurimmat markkinansa ulkomailta, ei kansainvälisille markkinoille tähtääminen ole hautomoon pääsemisen edellytys. Hautomon yrityksistä esimerkiksi hoitoalan Creative Caren kehittelemät ratkaisut löytänevät käyttäjänsä pääasiassa kotimarkkinoilta.

”Luovista aloista etsitään Turun elinkeinoelämään uutta kivijalkaa. Turun Logomoon on tulossa luovien alojen yritysten keskus, ja muutenkin alan vetovoimaan kohdistuu kovat odotukset”, tällä kertaa haasteltavana  oleva Petri Katajarinne toteaa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä, että odotukset muuttuvat teoiksi. Kohtaamiset ovatkin tärkeitä ja kannatan yrityksiä, joissa on eri alojen osaajia, Petri sanoo.

"Yrityksen osaaminen voi olla vaikka perinteistä it-puolen osaamista, mutta tarvitaan luovia ratkaisuja. Sitä, että ajatellaan asioita uudella tavalla tai yhdistellään erilaisia asioita", Petri pohtii.

Miten hautomo toimii?

Creven yrityshautomoon voivat päästä yritykset, joilla on innovatiivinen liikeidea. Creven hautomopäällikkö Petri Katajarinne etsii yrityksiä mukaan hautomoon, mutta hautomosta kiinnostuneet ottavat myös itse yhteyttä Creveen.

Esihautomovaiheessa käydään keskusteluja liiketoimintasuunnitelmasta ja mietitään resursseja. Moni idea voi tyssätä jo siihen, että sitä ei kerta kaikkiaan voi toteuttaa.

Hautomoon valitut yritykset saavat ensimmäiset 12 kuukautta ELY-keskukselta hautomoavustusta. Summa kohdentuu hautomomaksuun, toimitilavuokraan, palkkoihin ja asiantuntijapalveluihin. Hautomo-status auttaa yrityksiä myös hakemaan lisätukea esimerkiksi Tekesiltä

Aanlyysi:

 Asiantuntijapalveluihin lisäsin ehdottomasti neuvontapalvelut yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintaperiaatteista ja siitä, mitä käytännössä sillä tarkoitetaan.  Itse liiketoiminnan että yrittäjän  kannalta katsottuna aihe on varsin laaja.  Pitääpä ehdottaa tätä Petrille….

 

 

Mihin yhteiskunnalliseen ongelmaan minä  toiminnallani haluan vaikuttaa?

Business -maailma on heräämässä arvopohjakeskusteluun ja työkaluja aineettomien pääomien tunnistamiseen etsitään kuumeisesti.

TEKESin vetämä pilottihanke ”Onnellisuudesta kilpailuvaltti” on yksi hyvä esimerkki näiden sensoreiden löytämiseksi. Ohjelma leikkaa läpi koko elinkeinoelämän.

Yrityksillä on paljon aineettomia tuotannontekijöitä, joita hyödynnetään vähän. Esimerkiksi johtaminen, tiedonhallinta, maine ja brändi ovat kriittisiä kilpailuedun lähteitä kasvuyrityksille. Ohjelman tavoite on juuri kiinnittää yritysten huomio näihin näkymättömiin kilpailuedun lähteisiin.

Yhteinen hyvä luo jokaiselle oman mielikuvan jostakin teosta tai toiminnasta.  Usein näitä tekijöitä on niiden aineettomuuden vuoksi vaikea kartoittaa ja kuvata.  Toimimalla itse kehittäjänä, kouluttajana ja sanansaattajana on yksi omista missioistani yhteiskunnallisten yritysten arvopohjan esiin saattamisessa. Auttamalla yrityksiä havainnoimaan miten paljon niissä on jo valmiiksi tätä hyvää aineetonta pääomaa - on yksi oman toimintani punaisista langoista.  Kiinnostus ja uteliaisuus yhteiskunnallisista yrityksistä, syntyy kuluttajan kautta. Asiakas on tässäkin vaihtoehdossa se tärkein sidosryhmä, mutta myös koulutusta ja yleistä arvokeskustelua tulisi synnyttää laajemissakin piireissä.

Hyötyvaikutuksia yrityksen oikean arvopohjan ja aineettoman palvelun löytymissä on muun muassa se, että niiden avulla tehokkaaseen markkinaehtoiseen palvelutuotantoon saataisiin liitettyä ei-taloudellisia ja emotionaalisia elementtejä, jotka kilpailuttamisessa usein jäävät puhtaasti taloudellisten argumenttien jalkoihin. Oikeanlaisen informaation ja lainsäädäntöä tukevan toiminnan avulla myös palvelujen käyttäjät että –tuottajat  sekä muut asiasta kiinnostuneet sidosryhmät kohtaisivat paremmin.

Yhteiskunnallisen yrityksille ominainen jatkuvuus ja vakaus palvelujen käyttäjille sekä pelkkiä kaupallisia tavoitteita laajempi arvopohja, sisältää paljon humanistisia että eettisiä arvoja. Se on aitoa huolenpitoa, johon tuskin kukaan haluaa vastata sanomalla – kiitos ei .

Mistä tunnet sä........? 

Syy Akatemian valmennstehtävän mukaisesti haastattelin yhtä suomalaista yhteiskunnallista toimijaa -  Syfo Oy:ta. 

Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys

Syfo Oy auttaa kehittämään liiketoimintaa ja työyhteisöä. Syfo tarjoaa yrityksille, julkisyhteisöille ja kolmannelle sektorille konsultointia, koulutusta ja työkaluja vastuullisuuteen. Syfo toimii liiketalouden ja yhteiskunnallisen yhdistävänä siltana. 

Työkalu yhteiskunnallisten vaikutusten osoittamiseen

Syfo Oy:n Sofie-palvelu auttaa tekemään yhteiskunnalliset vaikutukset näkyväksi systemaattisesti ja sidosryhmät huomioiden.  Palvelu perustuu sosiaaliseen tilinpitoon ja SROI-analyysiin. Se on systemaattinen menetelmä ja joustava Internetin kautta toimiva järjestelmä. Palvelun avulla on mahdollista saada vaikutukset raportoitua laadullisin ja rahallisin perustein. 

Sosiaalisen yritystoiminnan foorumi 

 

Sain mahdollisuuden haastatella Sofie-palvelun vastaavaa asiantuntijaa Jatta Vikströmiä, joka kertoi yrityksen syntyneen vuonna 2007 itse asiassa hanketyön seurauksena.  Jo yrityksen perustamisvaiheessa otettiin huomioon yhteiskunnallisen toimijan näkökulma  (rajoitettu voitonjako) ja se myös kirjattiin perustettavan osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen.  Osakkeita yhtiössä on kahdenlaisia, kantaosakkeitta (joilla on 20 kertainen äänivalta) että sijoittajaosakkeita, jotka voivat tuottaa sijoittajavoittoa.  Yhtiön osakkeita omistaa tällähetkellä noin 30 sijoittajaa, joita löytyy sekä yksityisestä omistuksesta että yrityksistä. Syfon missio on yhteiskunnallinen ja se keskittyykin juuri yhteiskunnallisten toimijoiden vaikutusten kartoittamiseen lähinnä valmentamisen, tiedottamisen että markkinoinnin kautta.

Syfo toimii sanansaattajana ja informaation jakajana yhteiskunnallisten yritysten tunnistamisessa.  Samoin se pyrkimyksenä on tehdä tunnetuksi  "Yhteiskunnallisen yrityksen" laatumerkkiä. Yhteiskunnallinen yritys -merkki on suunnattu yrityksille, jotka pyrkivät liiketoimintansa avulla ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia sekä edistämään yhteiskunnallisia tavoitteita. Ne käyttävät pääosan voitostaan tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Liiketoimintamallia kuvaavat myös yrityksen toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys.

Yhteiskunnallinen yritys –merkin myöntää Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunta. Merkkiä
hakevista yrityksistä tehdään säännöissä kuvattujen kriteerien perusteella kokonaisarvio.
Arviossa painotetaan kolmea ensisijaista kriteeriä, mutta siinä tarkastellaan myös kuinka yhteiskunnallisia yrityksiä kuvaavat muut ominaispiirteet näkyvät hakijayrityksen
toiminnassa.

Ensisijaiset kriteerit:

1) Yhteiskunnallisen yrityksen ensisijainen tarkoitus ja tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa vastuullista liiketoimintaa.

2)Rajoitettu voitonjako. Yhteiskunnallinen yritys käyttää suurimman osan voitostaan liikeideansa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen joko kehittämällä omaa toimintaansa tai lahjoittaen sen toiminta-ajatuksensa mukaisesti.

3) Liiketoiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi merkkiä hakevan yrityksen on sitouduttava lisäämään yrityksen yhteiskunnallinen tavoite ja rajoitettu voitonjako yhtiön yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin.

Yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyy edellä kuvattujen, sitä keskeisimmin määrittelevien, ominaisuuksien lisäksi myös yksi tai useampia seuraavista piirteistä: sitoutuminen henkilöstöön sekä työhyvinvoinnin ja henkilökunnan vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseen, asiakaslähtöisyys liiketoiminnan kehittämisessä ja kiinteät suhteet yrityksen lähiyhteisöihin, liiketoiminnan aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen minimointi, paikallistalouden kehittäminen, heikossa asemassa olevien henkilöiden erityinen huomioiminen sekä yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen.

Jatta Vikströmiä haastatellessani esiin nousi kysymys myös siitä, mistä yhteiskunnallisen yrityksen tunnistaa.  "Tämä onkin juuri yrityksemme yksi päätehtävistä ja juuri tämän  laatumerkin käyttö on yksi tärkeimmistä tunnistamismuodoista", Vikström toteaa.  "Yhteiskunnallisen kriteerin täyttäviä toimijoita tälläkin hetkellä on jo paljon, mutta työtä on vielä tehtävä niiden tunnistamiseksi", Vikström jatkaa.  Kun kysyin häneltä helpottaisiko yhteiskunnallisten toimijoiden tunnistettavuutta esim. omalla yhtiömuotomerkinnällä - hän ei niinkään pitänyt tätä oleellisena asiana.  "Haluamme Syfossa, että kaiken tyyppiset yritykset, niin osuuskunnasta henkilöyhtiöihin toimivan yhteiskunnallisina toimijoina ja liiallinen rajaamine saattaa aiheuttaa vain hämmennystä".

Sofie-palvelu

Syfon tarjoama Sofie-palvelu on saanut alkunsa kahdesta erillisestä ohjelmasta (sosiaalinen tilinhoito* ja SROI-analyysi) , jotka ovat yhditykseet Sofie omaksi sähköiseksi työkaluksi. Sen tarkoituksen on hallinnoida ja koota laajoja kokonaisuuksia, joita muuten olis hankala seurata.  Itse innoistuin palvelusta niin, että päätimmekin tavata uudelleen ja jatkaa keskustelua palvelun tuottamista mahdollisuuksista tarkemmin.   Tähän varmastikin tullaan palaamaan tässä blogissa myöhemmin.

*)Yritysten, yhdistysten ja muidenkin organisaatioiden toiminnan vaikutukset ovat aina laajemmat kuin vain taloudelliset vaikutukset. Taloudellinentilinpäätös antaa luotettavaa ja systemaattista tietoa taloudellisesta tuloksesta, mutta se ei tuo esille organisaation sosiaalista eikä yhteiskunnallistanäkökulmaa. Sosiaalinen tilinpito on työkalu niille organisaatioille, jotka haluavat mitata ja esittää toimintansa tulokset ja vaikutukset säännöllisesti ja uskottavasti. Näin tulevat usein näkymättömissä
olleet tulokset näkyviksi.

Living lab -projekti

Sofie on mukana myös Living lab -projektissa, jossa työskennellään living lab -tyyppisissä ympäristöissä tavoitteena  yhteiskunnallisen yritystoiminnan tukirakenteiden mallintaminen. Projektin keskeisiä toimijoita ovat pilotit joiden avulla rakennetaan malleja ja koulutuksia yrityksen liiketoiminnan, markkinoinnin ja vaikutusten arviointiin sekä tutkitaan julkisia hankintaprosesseja. Pilotteina on sekä aloittavia että jo toiminnassa olevia yrityksiä, jotka haluavat kehittää yritystoimintaansa yhteiskunnallisen yritystoiminnan suuntaan. Lisäksi pilottitoimijoina on palveluiden hankkijoita kuntasektorilta. Kunnisssa tutkitaan ja kehitetään palveluiden hankintaprosesseja niin, että yhteiskunnalliset kriteerit voidaan huomioida kilpailutustilanteissa. Yhdessä pilotit muodostavat monipuolisen ja eri näkökulmista yhteiskunnallista yritystoimintaa kehittävän ryhmän. Kehitystyössä hyödynnetään sekä Finsern-tutkimusverkoston tutkimustuloksia että YYLL-projektissa tehtäviä selvityksiä yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta ja yritysten palvelutarpeesta ja -tarjonnasta.

Etsin kunnes löydän sun....

Tee hyvä näkyväksi!

Oletko yhteiskunnallinen yrittäjä? Työskenteletkö yhteiskunnallisessa yrityksessä? Tiedätkö yhteiskunnallisen yrityksen, mutta et löydä kuvausta sitä? Kerro meille oma tarinasi tai anna vinkki hyvää tuottavasta yhteiskunnallisesta yrityksestä.    

Näin esimerkiksi http://www.yhteiskunnallinenyritys.fi/ huhuilee  yhteiskunnallisten yritysten perään....

Mistä yhteiskunnallisen yrityksen todella tunnistaa?? Helpoiten varmaankin jos käyttöön otettaisiin oma yritysmuototunnus vain ja ainoastaaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä harjoittaville yrityksille. Miltä näyttäisi oman yrityksen logossa esim YOY (yhteisöosakeyhtiö) tai YY (yhteiskunnallinen yritys)?

Kansalaisaloite 

1.3.2012 alkaen Suomessa on käytössä uusi valtiollisen tason vaikuttamiskeino, kansalaisaloite. Se antaa kansalaisille mahdollisuuden saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi. Uuden järjestelmän yleisenä tavoitteena on edistää ja tukea vapaata kansalaistoimintaa sekä siten vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa eri väestöryhmät osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Maaliskuun alusta voimaantulleen perustuslain uuden säännöksen mukaan vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi.

Uudesta kansalaisaloitteen tuomasta mahdollisuudesta intoutuneena halusin nähdä (valmennuksessa annetu tehtväharjoittelun tuloksena) yhteiskunnallisen yrityksen toimivan viiden vuoden päästä täysin omalla, nimen omaan yhteiskuntayrityksille suunnatun uuden yhtiömudon perustamisesta, johon myös oma yritykseni kuuluisi.

Eduskunnalle suunnatussa aloitteessa tulisi ryhtyä toimenpiteisiin yleishyödyllistä osakeyhtiötä koskevan lainsäädännön sisällyttämiseksi osakeyhtiölakiin parhaiden ulkomaisten esikuvien mukaisesti.

Mikäli tavanomaista osakeyhtiötä modifioidaan siten, että pelkkä osakkeenomistajien hyväksi tapahtuva voitontuottaminen ei ole toiminnassa määräävänä aspektina, osakeyhtiöstä voi muodostua aiempaa monipuolisemmin erilaisia yhteiskunnallisesti tärkeitä päämääriä toteuttava instituutio.

Miksi nykyinen osakeyhtiölaki ei riitä Suomessa?

Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien parantamiseksi, ja samalla monien muiden yhteiskuntapoliittisesti merkittävien tavoitteiden edistämiseksi, myös Suomeen tulisi luoda oikeudellinen säännöstö uudentyyppisestä yleishyödyllisestä osakeyhtiöstä, jonka voitonjako on lailla rajoitettu. Säännökset voitaisiin liittää omana lukunaan osakeyhtiölakiin.

Osakeyhtiölaissa ei ole erityistä sääntelyä muunlaiselle kuin tavanomaisin osakkeenomistajien tuottovaatein tapahtuvalle liiketoiminnalle. Osakeyhtiölaki antaa tosin nykyisinkin mahdollisuuden määrätä yhtiölle yhtiöjärjestyksessä muun tarkoituksen kuin voiton tuottamisen osakkeenomistajille. Yhtiöjärjestyksen määräys on kuitenkin helposti muutettavissa vain yhtiökokouksen

määräenemmistöpäätöksellä.

Osakeyhtiölain 1 luvun 5 §:n mukaan osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on voiton tuottaminen osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Osakeyhtiölain 13 luvun 9 §:n mukaan yhtiöllä voi olla kokonaan tai osittain muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Tässä tapauksessa yhtiöjärjestykseen on otettava määräys muun tarkoituksen sisällöstä ja menettelytavoista jaettaessa yhtiön varoja 13 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.

Lain perusteluissa täsmennetään voiton tuottamisen tarkoituksen sisältöä. Voiton tuottaminen osakkeenomistajille ei tarkoita velvollisuutta tuottaa mahdollisimman suurta määrää voitonjakokelpoisia varoja lyhyellä aikavälillä, vaan voiton tuottamista tarkastellaan pidemmällä tähtäyksellä.

Voiton tuottaminen osakkeenomistajille voi tapahtua varojen jaon sijasta tai ohessa myös pyrkimällä mahdollisimman korkeaan osakkeen arvoon. Erilaisten investointien ja muiden pitkävaikutteisten toimien tulee tähdätä yhtiön voitontuottamiskyvyn parantamiseen. Voiton tuottaminen pitkällä tähtäyksellä ja osakkeen arvon kasvattaminen edellyttävät usein yhteiskunnallisesti hyväksyttävien menettelytapojen noudattamista sellaisissakin tilanteissa, joissa lainsäädäntö ei siihen pakota. Osakeyhtiölain lähtökohta on voitontuottamisen sisällön nyansseista huolimatta voiton tuottaminen osakkeenomistajille. Tämä on liiankapea arvopohja esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja yleishyödyllisten yhteisöjen yhtiömuodossa harjoittamalle palveluliiketoiminnalle.  (www.om.fi/Timo J. Tuovinen, 22.11.2006)

Uudet yleishyödylliset osakeyhtiöt toimintamahdollisuuksien edistäjinä?

Uusimuotoisilla yleishyödyllisillä osakeyhtiöillä, joita Suomen lainsäädäntö ei siis vielä vielä tunne, voisi olla merkittävä rooli kansalaisjärjestöjen ja yhteisöyritysten toimintamahdollisuuksien edistäjinä. Yleishyödyllinen osakeyhtiö on sosiaalinen innovaatio, joka on otettu käyttöön kesällä 2005 Isossa-Britanniassa ja vuoden 2006 alusta Ruotsissa.

Kolmannen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja yhtiesöyrittäjien yritystoiminnalle voisi Suomessakin syntyä uudenlainen rooli hyvinvointivaltion palvelutarjonnassa, mikäli niiden käytössä olisi uusi, yleishyödyllinen yhtiömuoto, jonka voitonjakoa rajoitetaan lailla.

Yritykset ovat viime vuosina ryhtyneet toimimaan monilla toimialoilla, jotka aikaisemmin kuuluivat selkeästi julkiselle sektorille. Uusiyleishyödyllinen yhtiömuoto voi muodostaa ikään kuin kolmannen vaihtoehdon perinteisen julkisen palvelutuotannon ja puhtaasti markkinaehtoisen liiketoiminnan välille. Yritysmuotoisesti tuotettujen hyvinvointipalvelujen laatuvaatimuksia voidaan pitää paremmin yllä, jos voitontuottamistavoite ei muodostu toiminnassa liian määrääväksi. (www.om.fi/Timo J. Tuovinen, 22.11.2006)

Lisäarvo

Uutta yhtiömuotoa säänneltäessä tulisi ottaa huomioon, ettei se saa osakseen sellaista erityiskohtelua, joka voisi vaarantaa kilpailuneutraliteettia. Hankintalainsäädäntö ja kilpailuttamista koskevat säädökset eivät välttämättä muodostu ongelmaksi menestyksekkäälle hyvinvointipalvelujen yritysmuotoiselle tuottamiselle, koska yhtiömuoto sellaisenaan voi nauttia eräistä tosiasiallisista kilpailueduista. Kilpailuedun muodostavat uuden yhtiömuodon tavanomaista liiketoimintaa suuremmat taloudelliset mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa, koska suuri osa toiminnan tuotoista jää yhtiöön.

Toinen kilpailuetu on, että osakkeenomistajien tuottovaateen kohtuullisuus antaa mahdollisuuden palveluiden maltilliseen hinnoitteluun. Kilpailueduksi voidaan lukea myös pelkkiä kaupallisia intressejä laajempi arvopohja, joka voi goodwill-arvona lisätä yleistä luottamusta ja kysyntää yhtiöiden tuottamia palveluita kohtaan.

Uusi osakeyhtiökonsepti tarjoaisi vaihtoehdon yleishyödylliseltä arvotaustalta tuotetuista hyödykkeistä kiinnostuneille kuluttajille. Uusi yhtiömuoto voi olla houkutteleva sellaisten sijoittajien kannalta, joille on tärkeää pitkän aikavälin vakaa tuotto sekä sijoitettujen varojen pysyminen yrityksessä. Mikään näistä kilpailueduista ei ole hankinta- tai kilpailusäädösten valossa kyseenalainen.

Yleishyödyllisten yhtiöiden ehkä suurin lisäarvo koko yhteiskunnalle syntyisi siten, että niiden avulla tehokkaaseen markkinaehtoiseen palvelutuotantoon saataisiin liitettyä ei-taloudellisia ja emotionaalisia elementtejä, jotka kilpailuttamisessa usein jäävät puhtaasti taloudellisten argumenttien jalkoihin: hyvinvointipalveluille ominainen jatkuvuus, vakaus ja turvallisuus palvelujen käyttäjille sekä pelkkiä kaupallisia tavoitteita laajempi arvopohja, johon sisältyisi myös humanistisia ja eettisiä arvoja sekä aitoa huolenpitoa asiakkaista. (www.om.fi Arajärvim muistio)